Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Olen tehnyt tämän tarinan ystävälleni (:
Eli omistan tämän hänelle (:


Uusi Lyoko osat 1-3


Osa 1: Tutustuminen

Oli tavallinen maanantaiaamu ja Katherine, tutummin Kata (tai Kate), oli juuri herännyt. Eilen hän oli saapunut uuteen kouluunsa, Kandicin sisäoppilaitokseen, jonne hänen äitinsä oli hänet lähettänyt.

"Sinä saisit ystäviä ja et olisi enää niin yksinäinen" äiti oli sanonut. "Just joo" Kata ajatteli. Hänellä ei ikinä ollut ollut ystäviä. Muutamia tuttuja, mutta ei ystäviä, ei edes olematonta kaveria. "Ehkä se johtuu minusta" hän ajatteli.

Eilen saavuttuaan hän oli saanut huoneen ja hänellä kuulemma olisi huonetoverikin. Hän tosin ei ollut nähnyt tätä ollenkaan, koska hän oli aina ilmeisesti menossa. "Mikä hänen nimensä nyt olikaan… äh, en minä muista!"

Hänelle oli kuitenkin edellisenä päivänä selitetty missä kaikki paikat olivat, joten hänellä ei ollut ongelmia löytää eri paikkoihin. Kun hän kulki käytävillä, hänellä oli huppu päässä ja varmisti koko ajan ettei joutuisi yllätetyksi.
Koska hänellä ei ikinä ollut ollut kavereita ja hän oli joutunut pärjäämään yksin, hänellä oli todettu joskus toisen asteen masennus, hän oli aika koviksen oloinen ja piti melkein ainoastaan mustia vaatteita.

Kun hän meni odottamaan että pääsisi aamupesulle, hän joutui jonon päähän. Hänen edellään oli noin 10–11 tyttöä, jotka vihaisesti puhuivat.
"Aina joudumme odottamaan mokomaa Sissiä!"
"No niinpä, älä muuta sano! Vaikka hän sattuukin olemaan rehtorin tytär, ei se siltikään oikeuta hän valtaamaan koko pesutilaa itselleen!"

Kata päätti, ettei pitäisi tytöstä, josta muut puhuivat eikä myöskään pitäisi tytöistä, jotka puhuivat toisesta pahaa. Hän hätkähti kun hänen selkäänsä takaa kuului juoksuaskelia. Hään vilkaisi taakseen ja näki pinkkitukkaisen tytön juoksevan. Silloin Sissi tuli ulos pesutiloista.

Sissi: Kappas vain, eikös se ole rouva Einstein? *Virnuilee*
Aelita: Kappas vain, eikös se ole itse aivoton kukkakeppi?
Sissi: Ai niin, sinulle kun ei yksi poika riittänytkään, vaan sinulla on myös Della Robbia!
Muut: *Katsovat mitä tulee tapahtumaan*
Aelita: Sissi mistä ihmeestä sinä taas puhut?
Sissi: No siitä kun sinulla on noita poikia enemmän kuin yksi…
Aelita: Tuli selväksi, olet kadottanut viimeisenkin aivosolusi! Ja edelleenkin, meidän porukan asiat eivät sinulle kuulu!
Sissi: Niinkö? Mutta lehdistölle varmasti kuuluvat!
Aelita: Ei Millyä ja Tamiaa kiinnosta meidän porukan jutut. Paitsi no ehkä Yumin ja Ulrichin jutut. *Hymyilee*
Sissi: Ulrich on MINUN! *Huutaa*
Aelita: Hmm, enpä olisi asiasta niinkään varma. Mielestäni näin juuri heidän kävelevän ulkona käsi kädessä…
Sissi: *Suuttuu ja kävelee pois*
Aelita: *Hymähtää ja kävelee pois*
Kata: Sissi on ilmeisestikin idiootti… *Ajattelee*

Myöhemmin aamupalalla hän näki pinkkitukan joidenkin muiden kanssa syömässä. Hän käveli syömään yksittäiseen pöytään kun yhtä äkkiä viereen ilmestyi Sissi muutaman muun tyypin kanssa.

Sissi: Väisty vähän, dorka!
Kata: *Pysytteli hiljaa, mutta ei liikkunut*
Sissi: Kuulitko mitä sanoin? Väisty, istut meidän pöydässämme!
Silloin kuului kun joku sanoi "Sissi, älä viitsi kiusata uusia oppilaita". Siihen Sissi vastasi "Odd, olisitko jo hiljaa?".

Kata nousi ylös ja lähti ulos penkille istumaan. Pian hän kuuli takaansa askelia ja vilkaistessaan kuka sieltä tuli, hän näki violettiin pukeutuneen pojan, jolla oli hiukset ihmeellisesti muotoiltu piikkiin taaksepäin.

Odd: Ei Sissistä kannata välittää. Olen muuten Odd. Kuka sinä olet?
Kata: Olen Kata vain…
Odd: Oletko uusi täällä?
Kata: Saavuin eilen.
Ulrich: ODD! Tuletko sinä?
Odd: Tullaan, tullaan. no minun pitää mennä, nähdään!
Kata: Joo, nähdään.

Ensimmäinen tunti Katalla oli kemiaa. Hän katseli ympärilleen, jotta näki olisiko Odd samalla tunnilla hänen kanssaan. Juuri ennen kuin opettaja tuli luokkaan Odd, pinkkitukka ja kaksi muuta poikaa ryntäsi luokkaan. Odd huomasi hänet ja tuli hänen viereensä istumaan. Toinen, ruskeatukkainen poika näytti ärsyyntyneeltä, kun hän joutui yksin istumaan. Vaaleatukkainen poika ja pinkkitukka istuivat vierekkäin.

Heidän opettajanaan oli Suzan Hertz, joka heti ensimmäisenä ilmoitti Katan olevan uusi oppilas. Koska Odd oli tukioppilas, hänelle annettiin tehtäväksi tutustuttaa Kata koulun tapoihin. Odd oli enemmän kuin iloinen tehtävästään.

Tunnin jälkeen Odd esitteli Katan porukalleen, johon kuuluivat Jeremy, Aelita, Ulrich ja Yumi. He kaikki olivat mukavan oloisia Katan mielestä, mutta hän siltikin oli varovainen. Oddista hän piti rehellisesti, koska tämä oli niin hauska, rento ja oma itsensä.

Yumi: Mutta jos otamme Katan mukaan porukkaan, hänestäkin on tehtävä Lyokosoturi.
Jeremy: Totta. Mutta tuskin se häntä haitannee, kunhan hän ei käyttäydy kuten William käyttäytyi.
Odd: Tuskin, vai mitä Kata?
Kata: Käyttäydy miten?
Odd: Leiki sankaria ja joudu paholaistietokoneohjelman vangiksi!
Kata: sinä olet ihan tärähtänyt! *Hymyilee*
Ulrich: Ja Odd iskee jälleen…
Odd: Ulrich ole jo hiljaa… entäs sinä itse sitten?
Ulrich: *Punastuu* Ole hiljaa, okei?
Yumi: Taasko te tuosta?
Aelita: Lopettakaa, meillä on tärkeämpääkin tekemistä. Odd, käyttäydy järkevästi ja kerro meille sitten.
Odd: Selvä on prinsessa.
Jeremy: Tulkaa, mennään.

Muut lähtivät jonnekin ja Odd lähti esittelemään Katalle paikkoja. Kun iltapäivällä Aelita, Jeremy, Ulrich ja Yumi saapuivat heidän vakiopaikalleen penkeille, Kata ja Odd nauroivat siellä kahdestaan.

Aelita: No, Odd, oliko hauskaa?
Odd: Olihan toki *Nousee seisomaan*
Ulrich: Pitäisikö meidän mennä syömään?
Odd: Onko kello jo niin paljon?
Ulrich, Yumi, Jeremy & Aelita: *tuijottavat Oddia ihmeissään*
Jeremy: Väitätkö että sinulla ei ole ollut nälkä? Vielä kertaakaan?
Odd: Itse asiassa juuri niin.
Aelita: Kata, mitä sinä teit hänelle oikein?
Kata: En mitään, me vain juttelimme. *Hymyilee hieman*
Yumi: Epäilenpä…
Odd: mennään syömään, jooko? *Ottaa Kataa kädestä kiinni* Tule Kata.

Jeremy: Mitäs meidän syöpöllemme ja casanovalle on tapahtunut?
Ulrich: En tiedä, mutta en pidä tästä…
Aelita: Ei Kata ole samanlainen kuin Bringa oli.
Jeremy: Toivottavasti…
Aelita: Luota minuun, jooko? Minä otan hänestä selvää.
Jeremy: Okei. *Hymyilee ja ottaa Aelitaa kädestä* Mennäänkö?
Yumi: *huokaisee*
Ulrich: Mitä nyt, Yumi?
Yumi: Ei mitään. Tule. *Ottaa Ulrichia kädestä*
Ulrich: *Lähtee Yumin kanssa ruokalaan käsi kädessä*

Sissi: *Näkee Ulrichin* Ulrich-kultaa!
Ulrich: *Pyöräyttää silmiään* Voi ei taas…
Yumi: Tule *lähtee juoksemaan*
Sissi: *Katsoo Yumia murhaavalla ilmeellä* Ulrich on minun… *Kuiskaa tuuleen*

Sillä välin Kata ja Odd olivat syömässä ja Kata tunsi vihdoinkin olevansa onnellinen pitkänä aikaan. Ja se oli Oddin ansiota. Kun he olivat syöneet ja tuli aika lähteä nukkumaan tai ainakin omiin huoneisiin, Odd saatti Katan tämän huoneen ovelle.

Odd: Hyvää yötä Kata. *Hymyilee*
Kata: Hyvää yötä *Antaa suukon Oddin poskelle ja menee huoneeseensa, jossa Aelita oli jo*
Odd: *Lähtee omaan huoneeseensa*

Aelita: No, onko Odd kiva?
Kata: On *Hymyilee*
Aelita: Sen hän osaa.
Kata: Miten te tapasitte?
Aelita: En osaa selittää sitä tarkalleen vielä. Mutta sen ainakin muistan että Oddilla on tapana flirttailla melkein kaikille kauniille tytöille, kuten sinulle.
Kata: *Hymyilee* Hän on mukava, ei semmoinen kuin pojat yleensä.
Aelita: Niinpä. Se hänessä joskus onkin vikana! *Naurahtaa*
Kata: *Nauraa*
Aelita: Hyvää yötä Kata.
Kata: hyvää yötä. *Nukahtaa välittömästi ja näkee unta ensimmäistä kertaa moneen vuoteen*

Osa 2: Porukan salaisuus

Oli kulunut viikko siitä kun Kata oli tutustunut Oddiin, Ulrichiin, Yumiin, Jeremyyn ja Aelitaan. Hän tunsi olonsa iloiseksi ja onnelliseksi, etenkin Oddin seurassa, joka oli suojellut ja suojeli häntä edelleen Sissiltä ja kaikilta muilta, jotka ilkkuivat hänelle.

He olivat kokoontuneet Jeremyn huoneeseen kaikki kuusi, koska heillä ei ollut enempää tunteja sinä päivänä.

Aelita: …ja sitten hän sanoi "Iiks hiiri!" vaikka se olikin oikeasti Kiwi! *Nauraa*
Kata: *Nauraa*
Odd: Sissi on oikeasti todella tyhmä. En kyllä yhtään ihmettele minkä takia Ulrich et pidä hänestä.
Ulrich: Olisitko jo hiljaa…
Aelita: Ulrich, mistä sinä jälleen murjotat?
Odd: Yumin takia, minkäs muunkaan.
Ulrich: Odd…
Kata: *Katsoo Oddia ja hymyilee*
Aelita: *Napsauttaa sormiaan Katan silmien edessä* Herätys!
Kata: Ai joo, mitä?
Aelita: älä unelmoi, pönttö!
Odd: Mistäs Kata unelmoi?
Aelita: Sinusta ilmeisesti…
Kata: *Punastuu*
Odd: Eihän siinä mitään vikaa ole vai? *Hymyilee* Vai onko Aelita kateellinen?
Aelita: Minä vai? Mistä muka? Sinustako? Älä naurata!
Odd: Taidat kuitenkin olla… *Alkaa kutittamaan Aelitaa*
Jeremy: Noniin te kaksi, rauhoittukaa!
Aelita ja Odd: *Nauravat*
Kata: *Tuntee pistoksen sydämessään* Niinpä, rauhoittukaa. Odd, tule tänne? *Hymyilee*
Odd: *Menee Katan viereen istumaan*
Aelita: *Menee Jeremyn luokse katsomaan, mitä tämä tekee* Jeremy, miten ohjelmasi edistyy?
Jeremy: Aikalailla hyvin. Kohta voimme jälleen heikentää X.A.N.A:a.
Kata: Mikä X.A.N.A on, Odd?
Odd: Öäääh… Jeremy, voitaisko jo selittää Katalle koko tarina? Hän kuitenkin on kuunnellut juttujamme viikon ajan, eikä hän ole kuten William tai Sissi.
Jeremy: Hyvä on. Odd, Ulrich ja Yumi tulkaa tänä iltana ruokailun jälkeen tehtaalle Ja tuokaa Kata myös. Minä lähden tehtaalle. Aelita tuletko mukaan?
Aelita: Joo, minä tulen. Kata, tänään on sinun suuri päiväsi. *Hymyilee*
Jeremy & Aelita: *Lähtevät*

Kata: Mistä Aelita puhui? *Kysyy Oddilta*
Odd: sen sinä saat selville tänä iltana *Hymyilee*
Kata: *Katsoo Oddia ihmeissään*

Odd, Kata, Yumi ja Ulrich viettivät loppuiltapäivän pelaillen erilaisia pelejä. Oddin ja Ulrichin suosikkipeli oli ilmeisesti pullonpyöritys, koska he halusivat pelata sitä, mutta Yumi ei suostunut. Aluksi.
Kun Yumi lopulta suostui pelaamaan pullonpyöritystä, molemmat pojat huudahtivat "JESH!" ja läpsäyttivät käsiään yhteen.
Koska he olivat menneet Oddin huoneeseen, Odd kaivoi laatikosta pullon, jossa luki "Pullo pullonpyöritykseen. Ei saa heittää pois".

Ja sitten peli alkoi. He istuivat ympyrässä ja heillä oli jokaisella välissään jonkinlainen narunpätkä, jotta he tietäisivät tarkasti, kenen vuoro olisi vastata. Kata istui Oddin ja Ulrichin välissä, koska he olivat päättäneet että pojat olisivat vastakkain ja tytöt vastakkain. Pojat kertoivat hieman sääntöjä.
"Ei mitään sellaista, mikä johtaisi koulusta erottamiseen".
"Ei tarvitse kertoa pahimpia salaisuuksia, ellei halua".
"Pussata saa".

Lisäksi oli miljoona muuta sääntöä, mutta tärkeimmät oli: oli otettava joka toinen kerta totuus ja joka toinen kerta tehtävä.
Odd aloitti pelin pyöräyttämällä pulloa. Se osui ensimmäiseksi Yumiin.

Odd: Yumi, totuus vai tehtävä?
Yumi: Ömh… tehtävä.
Odd: Hmm.. Suutele Ulrichia.
Yumi: *Punastuu*
Ulrich: *Punastuu*
Yumi: *Suutelee Ulrichia*
Odd: Noniin, Yumi pyöräytä pulloa
Pullo osui seuraavaksi Ulrichiin.
Yumi: Ulrich, totuus vaiko tehtävä?
Ulrich: Totuus.
Yumi: Onko Sissi mielestäsi ihana?
Ulrich: Ei.
Ja taas pyöräytettiin pulloa… Tällä kertaa se osui Kataan.
Ulrich: Kata, totuus vai tehtävä?
Kata: Tehtävä.
Ulrich: Juokse käytävällä ja huuda "Rakastan Oddia!"
Kata: … Okei.

Kata meni käytävään ja koska se oli tyhjä, se oli helppoa. Hän juoksi ennätys vauhtia käytävän toisesta päästä takaisin huoneeseen samalla huutaen "MINÄ RAKASTAN ODDIA!"
Kun hän pääsi takaisin huoneeseen, käytävältä kuului huuto "Kuka sen huusi?! Astukoon esiin!"
Sillä hetkellä koko porukka purskahti nauruun.

Pullonpyöritys jatkui ja vihdoin pullo osui itse Oddiin.
Yumi: Odd, totuus vai tehtävä?
Odd: tehtävä tietenkin.
Yumi: Ulrich, auta minua keksimään hänelle tehtävä.
Ulrich: mielelläni!
Yumi ja Ulrich miettivät ja kuiskailivat hetken aikaa, vilkaisivat Oddia ja sitten Kataa.
Yumi: Odd, tule tänne.

Yumi ja Ulrich kuiskasivat jotain Oddille, joka meni ensin hämmennyksestä sekaisin ja sitten alkoi hymyilemään. Pian Odd lähti huoneesta. Kata katsoi ensin hänen peräänsä ja sitten katsoi Yumia ja Ulrichia, jotka hymyilivät epäilyttävästi.
Kata: mitä te käskitte hänen tehdä?
Yumi: Sen näkee sitten myöhemmin. *Nauraa Ulrichin kanssa*
Kata: *Katsoo molempia epäilevästi* En kai minä liity siihen tehtävään?
Yumi & Ulrich yhtä aikaa: Eeet tietenkään…

Aika kulki eikä Odd tullut takaisin. He kyllästyivät odottamaan ja päättivät lopettaa pelin, mutta Oddin tehtävä oli siltikin vielä voimassa. Alkoi olla jo myöhä ja Yumi, Ulrich ja Kata päättivät lähteä ruokailuun. Kun he olivat menossa, Yumi ja Ulrich huomasivat Oddin.
Ulrich: Yumi ja Kata, ootatteko kun mun pitää hakea yks juttu Oddille?
Yumi: Tottakai ootetaan, vai mitä Kata?
Kata: Jooh. Kunhan ei kestä kauan.

Meni vain muutama minuutti kun Ulrich jo juoksi takaisin. He menivät suoraan ruokailuun kyselemättä sen ihmeempiä, mitä Ulrich kävi huoneestaan hakemassa.
Kun he olivat syömässä, Aelita soitti Yumille.

Aelita: Moi Yumi.
Yumi: Mitä uutta?
Aelita: Ei mitään. Oletteko valmiit, tai oikeastaan, onko Kata valmis?
Yumi: Kyllä hän on. Ainiin, soittiko Odd teille?
Aelita: Kyllä soitti. *Nauraa* Me tulemme Jeremyn kanssa katsomaan sitä juttua.
Yumi: Okei. Me tullaan noin 10 minuutin päästä sinne. Kerro Oddille, että on valmiina.
Aelita: Joo. Moikka.
Yumi: Moiks.

Kata: Mihin minä olen valmis?
Yumi: Elämäsi suurimpaan seikkailuun.
Kata: ???

Kun he olivat syöneet, Yumi ja Ulrich lähtivät johdattamaan Kataa puistoon. He päättivät mennä "salaista reittiä". Pian he olivat viemärin kannen luona ja varmistivat ettei ketään ollut näkemässä.

Kata: Pitäisikö minun tulla viemäriin? Miksi?
Yumi: Tule nyt, äläkä kysele. Kaikki selviää sinulle kyllä aikanaan.
Kata: *Luottaa Yumiin ja seuraa tätä*

 

Pian he saapuivat viemäriverkostoon, jossa Yumi ja Ulrich johdattivat Katan tehtaan luokse vieville tikkaille. He pyysivät Kataa nousemaan Yumin jälkeen, jolla oli Ulrichin huoneestaan hakema kamera. Kun Kata oli juuri saavuttamassa tikkaiden yläpäädyn, Yumi pyysi häntä sulkemaan silmänsä. kata teki kuten pyydetty ja nousi Yumin avustuksella ylös tikkaista.
Pian Kataa talutettiin silmät suljettuina tehdasta kohden.

Sitten Kata sai avata silmänsä ja häikäisevä valo pyyhkäisi hänen silmiään. Hän ei ollut uskoa silmiään.
Odd oli tehnyt hienon kuvioinnin tehtaan seinään, jossa luki "Rakastan Kataa" ja sydämiä oli ympäriinsä. Kata laskeutui äkkiä köyttä pitkin alas ja juoksi Oddin luo, joka seisoi punaisena hieman syrjässä. Kata juoksi suoraan halaamaan Oddia ja suuteli häntä muiden kuvatessa kameralla.

Kata: Tarkoitatko tuota todella, vai onko se vain pakollinen tehtävä?
Odd: Se tehtävä oli kirjoittaa tälle seinälle ketä rakastan…
Kata: *Punastuu ja halaa Oddia*
Odd: Ja Yumi voisit lopettaa sen kuvaamisen… Aelita, Jeremy ja Ulrich samoin…
Kata: *Irroittaa kätensä Oddin ympäriltä ja punastuu*
Odd: *Tarttuu Kataa kädestä* Tule kultaseni.

Jeremy: Ja nyt itse asiaan. Odd, huolehditko Katan vastaanotosta Lyokossa vai oletko täällä?
Odd: Menen Lyokoon ja tulen ennen häntä takaisin.
Kata: Mikä Lyoko on, Odd-kulta?
Odd: Sen sinä saat tietää pian.

He kaikki kuusi menivät hissiin ja Jeremy painoi nappulaa. Hissi alkoi mennä alaspäin, kunnes yhtä äkkiä Jeremy pysäytti sen ja painoi jonkin koodin jostain ihme paneelista. Hissi jatkoi matkaa vähän matkaa ja sen jälkeen hissin ovi aukeni. Jeremy jäi siinä vaiheessa pois kyydistä ja muut jatkoivat alas asti. Pian he tulivat jonkinlaiseen huoneeseen, jossa oli kolme ihmeellisen näköistä pylvästä, jotka olivat auki.
Silloin he kuulivat Jeremyn äänen.

Jeremy: Kata, haluatko alkaa Lyokosoturiksi?
Kata: Niin miksi soturiksi?
Odd: Jeremy, minä selitän.
Jeremy: Pikaisesti sitten.
Odd: Siis sinusta tehtäisiin Lyokosoturi, joka taistelee virtuaalisessa maailmassa nimeltä Lyoko pahaa tietokoneohjelma X.A.N.A:n ja sen hirviöitä vastaan.
Kata: Oletko sinä taistellut sitä ohjelmaa vastaan?
Odd: Olen, jo monta vuotta Yumin, Ulrichin, Aelitan ja Jeremyn kanssa.
Kata: No.. voin alkaa Lyokosoturiksi. Mitä minun pitää tehdä?
Jeremy: Odd, Aelita, Ulrich menkää edeltä Lyokoon varmistamaan että X.A.N.A ei ole lähettänyt sinne hirviöitä. Yumi ja Kata, odottakaa hetki.

Pian he kuulivat jotain outoa huminaa ja se ihme "pylväät" jotka olivat kuulemma skannereita, sulkeutuivat. Pian ne aukesivat jälleen ja tällä kertaa Yumi astuin yhteen, Kata toiseen niistä. Viimeinen jäi tyhjäksi.
Silloin Kata kuuli selvästi sanat "Siirrä Yumi, siirrä Katherine. Skannaa Yumi, skannaa Katherine. Virtualisoi!

Ja sillä hetkellä Kata tunti putoavansa, ja laittoi silmänsä kiinni, mutta ei hän pudonnutkaan maahan vaan Oddin käsivarsille.
Odd: Tervetuloa Lyokoon, Katherine-kulta.
Kata: Vou… *Katselee ympärilleen* Tämäkö on Lyoko? Pelkkää aavikkoa silmänkantamattomiin?
Jeremy: Olette nyt autiomaassa, mutta sen lisäksi on metsä-, vuoristo- ja jääsektori. Ja vielä lopuksi on Sektori 5, Carthago eli X.A.N.A:n koti.
Kata: *Pyörähtää ympäri* Mistä Jeremyn ääni kuului?!
Jeremy: Minä en ole Lyokossa, minä olen se, joka käyttää supertietokonetta ja siirtää teidät Lyokoon, tuon teille ajokit ynnä muuta sellaista. Mutta mitä pidät asustasi?
Kata: Se… se on upea!

Katalla oli tummansininen asu, jossa oli häivähdyksiä tummanpunaisesta, mustasta ja vihreästä. Se oli ihonmyötäinen ja siinä oli tummansininen hame. Muuten se oli hieman Aelitan asua muistuttava. Hänellä ei ollut hihoja, mutta hänellä oli erikoisen näköiset nauhat, jotka roikkuivat hänen asustaan ja kiertyivät hänen kätensä ympärille hieman. Hänellä oli myös Lyokossa pidempi tukka kuin oikeasti. Hänen hiuksensa ylettivät Lyokossa yli puoliväliin selkää, kun oikeassa maailmassa ne olivat vain vähän hartioiden alapuolella.
Kata: Vau. Hieno asu tämä! *Kääntyy katsomaan Oddia ja purskahtaa nauruun*
Odd: Mitä nyt?
Kata: Tuo.. sinun… asusi… vain on niin… huvittava… *Nauraa*
Odd: Tiedän, olen ihmiskissa. Sen takia minulla on häntä ja korvat. *Heiluttaa kissankorviaan*
Kata: *Katsoo muiden asuja ja myöntää että Odd on hassuimman näköinen* Yumi, Tuo sinun Geishan asusi on ihana. Ja Aelita. Olet todella kaunis.

Yumi & Aelita: *Punastuvat hieman*
Jeremy: No niin neidit, voitte keskustella asuistanne myöhemmin. X.A.N.A lähettää hirviöitä.
Ulrich: vihdoinkin päästään hommiin!
Odd: Katsele meitä, niin opit *Iskee silmää*
Kata: Selvä on, kultaseni.

X.A.N.A oli lähettänyt kaksi tarantellaa, muutaman herhiläisen ja kolme blokkia. Kata katseli kuinka Odd, Ulrich, Yumi ja Aelita tuhosivat hirviöt. Kun jäljellä oli enää yksi herhiläinen, se huomasi Katan ja lähti lentämään tätä kohden. Kata pelästyi, kun herhiläinen alkoi ampumaan häntä ja nosti kätensä kasvojensa suojaksi, jolloin hänelle syntyi jonkinlainen voimakenttä ympärilleen, josta lähti salamia herhiläistä kohti tuhoamalla sen heti.
Odd: VAU! Kata, olet ihmeellinen!
Kata: Enhän minä tehnyt mitään?
Aelita: Tuhosit juuri ensimmäisen hirviösi!
Kata: Niinkö? En kylläkään huomannut mitään.
Yumi: Jeremy, palautatko meidät?
Jeremy: Luonnollisesti. Devirtualisoi Aelita, Odd ja Kata. Devirtualisoi Yumi ja Ulrich.

Tehtaalla...
Jeremy: Meidän täytyy saada selville Katan aseet ja kyvyt Lyokossa.
Aelita: Olen samaa mieltä. Ainakin tiedämme, että hänellä on Supersalama.
Kata: Supersalama? Sekö ihme sininen juova, joka tuhosi sen hirviön?
Aelita: Juuri se. Mutta nyt, meidän on lähdettävä nukkumaan.
Jeremy: Olet oikeassa. Huomenna otamme selvää Katan kyvyistä. Yumi, muuten, eivätkö vanhempasi enää sano siihen mitään, että tulet kotiin niin myöhään?
Yumi: Eivät, koska he tietävät että olen Ulrichin seurassa useimmiten, ainakin niin olen kertonut heille. *Punastuu*
Ulrich: *Punastuu*
Kata: Minua väsyttää. Odd, saatatko minut takaisin koululle?
Odd: Tottakai.

Kaikki kuusi lähtivät tehtaalta yhdessä, mutta Jeremy ja Aelita menivät viemäriverkostoa pitkin, Yumi ja Ulrich lähtivät Yumin kotitalolle päin ja Odd sekä Kata kävelivät hitaasti erakkomajan ohitse koululle. Koululla Odd saattoi Katan tämän huoneen ovelle ja sanoi hyvää yötä. Kata antoi suukon Oddille ja toivotti hyvää yötä ja meni huoneeseensa, jossa Aelita jo nukkui rauhallisesti. Kata meni itsekin suoraan nukkumaan ja näki unta Lyokosta ja Oddista…

Osa 3: Katherine

Odd oli juuri herännyt ja mietti Kataa. Hän oli läpeensä rakastunut häneen ja halusi suojella tätä tyttöä, joka välitti myös hänestä. Hänelle oli heti tullut voimakas suojeluvietti, kun hän oli nähnyt Sissin huutavan tytölle, joka oli pukeutunut täysin mustaan ja joka oli hieman pelokkaan oloinen. Mutta kun hän oli tutustunut Kataan paremmin, oli hän huomannut tämän hyvän huumorintajun ja kuinka hän muistutti häntä itseään olemalla riehakas. Lisäksi hän oli kaunis. Mutta välillä hänestä tuli sulkeutunut, aivan kuin jokin olisi satuttanut häntä. Tätä tapahtui varsinkin muiden ollessa paikalla.
Tosin Kata oli oppinut luottamaan Yumiin, Aelitaan ja häneen itseensä. Jeremyä ja Ulrichia hän kuitenkin vielä hieman vierasti, koska he eivät olleet niin puheliaita ja vastasivat välillä vihaisesti. Tosin Odd tiesi Ulrichin parhaana kaverina, että Ulrich haluaisi tutustua Kataan, mutta ei uskaltanut, Sissin ja Yumin takia. Koska Sissi saattaisi ottaa Katan silmätikukseen, kuten hän oli aluksi ottanut Yumin ja sitten Aelitan. Ja lisäksi Yumi, hän saattoi olla erittäin mustasukkainen Ulrichista halutessaan.

Hän huomasi kuinka Ulrich alkoi heräämään ja nousi istumaan. Ulrichin ilme oli näkemisen arvoinen, kun tämä tajusi että Odd oli täysin hereillä jo.

Ulrich: Huomenta, nukuitko ollenkaan?
Odd: Joo, heräsin noin viitisen minuuttia sitten.
Ulrich: Aijjaa, okei. Mitäpäs mietit?
Odd: Asioita, kuten yleensäkin.
Ulrich: Annas kun arvaan, Kata on yksi niistä "asioista"?
Odd: No joo. No yllätys että ajattelen häntä, hän on kuitenkin tyttöystäväni.
Ulrich: Niinpä. *Huokaisee*
Odd: Mitä nyt?
Ulrich: Yumi taas.
Odd: No mitä nyt tällä kertaa?
Ulrich: Hän on välillä aivan kuin hän vihaisi minua ja välillä käyttäytyy siten, että olisimme yhdessä. En enää tiedä olemmeko me yhdessä vaiko emme ja lisäksi en tiedä tykkääkö hän enää minusta.
Odd: Tottakai tykkää. Miksei tykkäisi? Jos minä olisin Yumi, olisin varmasti sinun kanssasi.
Ulrich: Sinä Yumina… ei kiitos! *Nauraa*
Odd: No niin, mennään pesulle.
Ulrich: Jooh. Kiitos Odd.
Odd: Mistä?
Ulrich: Siitä että olet kaverini ja piristät ja ymmärrät minua.
Odd: No kiitos. Tosin tulee mieleen, kuinka ERÄS alussa halusi päästä minusta eroon…
Ulrich: Niin, mutta en enää ajattele siten. Oikeastaan sen sanomasi on totta.
Odd: Mikä sanomani?
Ulrich: Että etten pärjäisi ilman sinua.
Odd: Totta. *Virnistää*
Ulrich: Missä Kiwi on muuten?
Odd: Kiwikö? Se on laatikossaan.
Ulrich: Sinun pitäisi käyttää sitä ulkona, jotta se ei taas tee tarpeitaan minun sänkyyni.
Odd: Joo, käytän sitä jossain vaiheessa. Kunhan olen ensin nähnyt Katan.
Ulrich: Okei. Ala nyt mennä, niin ehdit nähdä rakkaan kultasi.
Odd: Nähdään Ulrich. *Juoksee ulos pesutiloista ja suoraan heidän huoneeseensa, pukee päälleen ja menee ulos penkeille*

Muutamaa minuuttia myöhemmin Kata käveli ulos rakennuksesta Oddin luo.
Kata: Huomenta Odd. *Hymyilee*
Odd: Huomenta vain, kultaseni. *Hymyilee*
Kata: Käymmekö tänään Lyokossa?
Odd: Yleensä menemme sinne vain hakemaan tietoa tai deaktivoimaan tornin.
Sissi: *Kävelee paikalle* Kappas vain, sehän on se uusi pariskunta!
Kata: *Tarttuu Oddia kädestä ja muuttuu hiljaiseksi, katse maahan painettuna*
Odd: Sissi, senkin kana-aivo, voisitko KERRANKIN jättää minut ja varsinkin meidän porukkamme rauhaan?
Sissi: Minkä takia jättäisin, kunnes Ulrich on minun.
Odd: Ulrich ei tule ikinä olemaan sinun, koska hän tykkää Yumista. Vaikka kuinka väittäisit itsellesi toisin, se ei tule tapahtumaan ja nyt anna olla. Minulla ja Katalla on muuta tekemistä.
Sissi: Ai, kuten mitä? *Teeskentelee kiinnostunutta*
Kata: *Ärsyyntyy* VOISITKO JO PAINUA MUUALLE SIITÄ HÄIRITSEMÄSTÄ MEITÄ?! *Huutaa niin että koko koulun piha raikuu*
Sissi: *Suuttuu ja lähtee*
Odd: Hienoa Kata! Onnistuit häätämään Sissin!
Kata: En suvaitse sitä että joku tule häiritsemään minua ja poikaystävääni. *Hymyilee*
Odd: *Ajattelee: Pidän sinusta aina vain enemmän…* Sinä yllätät minut aina vain uudelleen. *Hymyilee*
Kata: *Naurahtaa* Olenkin mysteeri.

He istuskelivat aamuauringossa penkillä ja odottelivat, että muut tulisivat. Pian porukkaa alkoi valua ruokalan suuntaan asuntolasta, joten he päättelivät että olisi aamiaisen aika. He kuitenkaan eivät menneet syömään vaan odottelivat muita pidellen toisiaan kädestä. He molemmat huomasivat muiden oppilaiden luovan heihin oudoksuvia katseita, olihan se kuitenkin uutinen että Odd oli todellakin rakastunut. Koska hän oli tunnettu monista tyttöystävistään, tosin Kata ei tiennyt sitä. Vielä.
Mutta oli se kuitenkin näky, koska Odd oli pukeutunut violettiin, tosi nasuun kuului keltaiset kengät ja hieman pinkkiä. Kata puolestaan oli pukeutunut farkkuihin, tummansiniseen toppiin ja mustaan huppariin. He olivat aikamoinen näky yhdessä, mutta sekös ei heitä haitannut.

Kun he olivat odotelleet noin vartin ajan, muut tulivat. Jeremy näytti väsyneeltä, kuten yleensäkin, Aelita piti häntä kädestä ja oli pirteän näköinen. Ulrich käveli heidän takanaan antaen viestin olemuksestaan "Jätä minut rauhaan".

Kata ajatteli, että mahtoi olla rankkaa kun tyttöystävä oli vuoden vanhempi ja Sissi oli kuin takiainen Ulrichissa. Hän oli ylpeä itsestään kun oli avannut sisimpänsä ja huutanut Sissille. "Eiköhän se opettanut häntä pitämään omat mietteensä ja itsensä ylipäätänsä poissa porukastamme". Kata yllättyi siitä, että oli alkanut ajatella Jeremyä, Aelitaa, Yumia, Ulrichia ja Oddia "heidän porukkanaan". Tosin Odd merkitsi hänelle paljon enemmän kuin muut, olihan hän poikaystävä Katalle.
Tosin Kata oli jo vuosien kokemuksen perusteella huomannut, ketkä olivat kiinnostuneita hänestä. Ainakin William ja ehkä myös Nikolas olivat, koska he tuijottivat aina häntä, kun hän meni jossain yksinään tai Oddin kanssa.

Odd: Tule Kata, mennään syömään.
Kata: *Nousee ylös penkiltä ja venyttelee* Joo, minulla onkin jo nälkä.
Aelita: *Alkaa nauramaan*
Kata: Mikä on noin hauskaa?
Aelita: Se, että sinä ja Odd olette vaihtaneet paikkoja! *Nauraa niin, että vedet vuotaa silmistä*
Ulrich & Jeremy: *Alkavat nauramaan myös*
Odd: Mitenniin vaihtaneet paikkoja?
Aelita: No, Katalla on nykyisin nälkä, toisin kuin sinulla. *Nauraa vieläkin*
Kata: Tule Odd-kulta, mennään syömään jotain. *Hymyilee ja tarttuu Oddia kädestä*
Odd: *Lähtee Katan kanssa ruokalaan*

Aelita, Jeremy ja Ulrich seurasivat heitä kun olivat lopettaneet nauramisen. Kun he olivat muutaman minuutin ajan olleet syömässä, Yumi saapui heidän seuraansa. Hän istahti Ulrichin viereen ja kuiskasi tälle jotain. Ulrich alkoi hymyilemään ja nyökkäsi.

Jeremy: Meidän on tänään otettava selvää, mitkä ovat Katan kyvyt Lyokossa Supersalaman lisäksi.
Aelita: Olen samaa mieltä.
Odd: Mutta eikö se ole hieman liian riskialtista, varsinkin kun Meduusa ja hirviöt ovat siellä?
Kata: *Kuuntelee muiden juttuja*
Muut paitsi Odd ja Kata: *Tuijottavat Oddia*

Odd: Mitä?
Jeremy: Et sinä Meduusasta huolehtinut aikaisemmin.
Odd: Silloin ei ollutkaan vaaraa että tyttöystäväni menisi virtuaaliseen maailmaan, jossa paholaistietokoneohjelma yrittää tuhota meidät tai Frankenstein asentaa uuden ohjelman, joka vaarantaa meidät kaikki tai että Xanastain yrittäisi heittää Aelitaa digimereen, sillä välin kun muut joutuvat devirtualisoiduiksi.

Aelita: Mutta ei William enää ole Lyokossa. Ja Jeremy ei ole asentanut supertietokoneeseen uusia ohjelmia pitkään aikaan, eikä asenna niitä ennen kuin on varmistanut, että ne toimivat kunnolla, ilman bugeja.

Odd: Okei sitten. Huolehdin ilmeisesti turhaan.
Kata: Se on suloista kun huolehdit minusta. *Hymyilee ja antaa suukon Oddille*
Muut: *Pyörittelevät silmiään*

Ulrich: Milloin me mennään tehtaalle?
Jeremy: Iltapäivällä ja Odd, huolehditko että Kata selviää ehjänä kanssasi tehtaalle?
Odd: Rauhoitu Einstein! Ei Katalle satu mitään minun seurassani.
Kata: Niinpä. Ja eiköhän Odd suojele minua paremmin kuin kukaan muu.

Ulrich: *Mutisee* Odotas kun saat tietää muutaman asian Oddista*
Odd: *Kuulee Ulrichin sanat* Ulrich, mikä sinua taas vaivaa? Etkö voisi kerrankin olla onnellinen minun puolestani?
Ulrich: Minähän olen, minulla nyt vain sattunee olemaan huono päivä.
Odd: Niitä nyt näköjään sattunee olemaan joka toinen päivä… Yumi, tekisitkö palveluksen?
Yumi: Minkälaisen?

Odd: Piristä Ulrichia.
Yumi: Se nyt on aika hankalaa, mutta yritetään. Tule Ulrich, mennään. *tarttuu Ulrichia kädestä ja lähtee*

Aelita: Joko mennään, tunnit alkavat kohtapuoliin.
Jeremy: Joo, mennään vaan. *Lähtevät*
Kata: Lähdetään mekin.
Odd: Juuh.

Kata ja Odd menivät tunnille kuten muutkin. Tunnin aikana kuitenkin tuli hälytys ja he joutuivat lähtemään. Heidän juostessaan puistossa olevalle, viemäriputkistoon vieville tikkaille, Kata mietti että olipas tunneilta helppo päästä pois. Pian he olivat kulkeneet koko matkan tehtaalle ja siellä Jeremy virtualisoi kaikki viisi Lyokoon. Siellä heillä oli vastassaan jälleen kerran Rapujen armeija.

Koska Kata oli hieman kokematon taistelija, hän vain pysytteli sivussa, ja siten ei menettänyt kuin muutaman elämäpisteen. Kun enää Aelita ja Odd olivat hengissä, Kata päätti ottaa osaa taisteluun. Silloin hän kuuli takaansa oudon äänen. Kääntyessään katsomaan sitä hän näki Meduusan.

Jeremy: ODD! MEDUUSA!
Odd: Kata! TULE POIS SIELTÄ!
Aelita: *Juoksee torniin*
Kata: *Kuulee päänsä sisällä äänen joka sanoo: Liity minun joukkoihini ja sinä tulisit olemaan voittamaton Katherine".
Meduusa alkoi kietomaan lonkeronsa Katan ympärille, jolloin Kata ei enää voinut tehdä Supersalamaa, mutta hänen käsivartensa ympärillä olevat narut antoivat sähköiskun Meduusalle, jolloin tämä pudotti hänet. Kata putosi suoraan jaloilleen ja lausui "Un sanctra, meij strolla ni senctum!" Ja Meduusa lähti pois.

Odd: Kata! *Juoksee halaamaan tyttöä* Luulin että olet mennyttä!
Kata: En tietenkään ole mennyttä.
Odd: Älä enää IKINÄ säikytä minua noin, jooko?
Kata: Älä huoli! *Hymyilee Oddille rauhoittavasti*
Jeremy: Aelita deaktivoi tornin. Minä tuon teidät takaisin. Devirtualisoi Odd, Aelita ja Kata.

Pian he kaikki olivat takaisin maan päällä. He menivät labraan, jossa Jeremy istui tuolissaan ja tutki joitain juttuja. He tiesivät jo olla häiritsemättä häntä, joten he istuivat lattialle ja alkoivat pelaamaan pullonpyöritystä – ilman pulloa tosin. Eli peli oli enemmänkin Kerro totuus-peli, jossa valittiin keneltä haluttiin kysyä ja tehtävää ei voinut valita.

Ja tällä kertaa Kata aloitti. Hän kysyi ensimmäiseksi Aelitalta, joka kysyi seuraavaksi Ulrichilta ja niin edelleen. Kun Katan vuoro tuli uudestaan hän muisti yhden jutun, jonka hän oli kuullut ohimennen ensimmäisenä päivänä kun oli saapunut kouluun.

Kata: Odd, minä kysyn sinulta.
Odd: Anna tulla.
Kata: Kuinka monta tyttöystävää sinulla on ollut Kadicissa oloaikanasi?
Odd: *Punastuu* Öömh… en minä ole laskenut, mutta aika montaa.
Ulrich: Suoraan sanottuna hän on tapaillut kaikki koulun tyttöjä, paitsi Yumia, Aelitaa ja Sissiä.
Odd: No niinhän se taitaa olla… *Mutisee*
Kata: Sepä kiva tietää. *Nousee ylös ja lähtee labrasta hissillä*
Odd: *Nousee ylös ja lähtee hänen peräänsä, mutta ei ehdi hissiin* Kai se on mentävä käytävää pitkin.

Kun Odd sitten lopulta saavutti Katan, tämä oli jo tehtaalle vievällä sillalla. Kata pysähtyi Oddin huutaessa "Odota", mutta hänen olemuksestaan että hän oli suuttunut ja samalla surullinen sekä masentunut.

Odd: *Juoksee Katan luo* Kata…
Kata: *Sanoo hiljaa* Luulin olevani erityinen…
Odd: Sinähän olet!
Kata: Niinkö muka? Mikä minussa muka on erityistä?
Odd: No… kaikki. Sinä itse. Et ole samanlainen kuin muut tytöt.
Kata: Enkö muka?
Odd: Sinä olet erityinen minulle nyt ja tulet olemaan jatkossakin. Minä en jätä sinua.
Kata: Etkö todella?
Odd: Miksi jättäisin sinut? Olet minun tyttöystäväni ja rakastan sinua.
Kata: *Hymyilee hieman* Ja minä rakastan sinua.
Odd: Vaikka olenkin tapaillut melkein kaikkia Kadicin koulussa olevia tyttöjä, se ei tarkoita että olen heidän kanssaan ja jätän heidät muutaman päivän päästä. olen vain etsinyt sitä oikeaa.
Kata: Oletko löytänyt?
Odd: Olen. Sinut.
Kata: *Halaa Oddia* Anteeksi, kun olen niin ennakkoluuloinen.
Odd: Ei se mitään.
Kata: Se johtuu menneisyydestäni… *Alkaa itkemään muistaessaan menneisyytensä*
Odd: Kertoisitko…?
Kata: *Alkoi kertomaan Oddille itsestään kaiken. Sen miten hän oli syntynyt onnelliseen perheeseen, kunnes hänen ollessaan pikkutyttö hänen vanhempansa alkoivat riitelemään ja lopulta erosivat. Sen jälkeen hänet sysättiin isänsä hoiteisiin, joka kouli tyttöä huutamalla ja lyömällä. Muutaman vuoden päästä, hänen ollessaan noin 10-vuotias, hänet laitettiin kasvatuskotiin, josta hän pääsi muutamaa kuukautta myöhemmin äitinsä luokse asumaan. Mutta siihen mennessä hän oli joutunut kiusatuksi ja hän oli kahdesti muuttanut koulua, joten hänestä oli tullut itsenäinen, masentunut tyttö, joka ei ollut ikinä saanut elää oikeasti lapsena. Hän oli lopulta joutunut kovettamaan sydämensä, jonka muurin hän nyt rikkoi.*

Odd oli kuunnellut koko vuodatuksen ajan hiljaa Katan kertoessa oman menneisyytensä. Odd tunsi entistä enemmän halua suojella tyttöä nyt, kun hän oli kertonut menneisyytensä ja sen, mitä oli joutunut kokemaan. Odd pysyi hiljaa ja vain lohdutti Kataa.

Kun Kata oli kertonut kaiken, hän tunsi olonsa kevyeksi saatuaan purkaa tunteensa jollekulle. Hän olisi ikuisesti kiitollinen Oddille, joka oli hauska ja huumorintajuinen, myös hyvin ymmärtäväinen ja lohduttava poikaystävä. Kata halasi Oddia ja sen jälkeen he lähtivät mitään puhumatta kävelemään koulun suuntaan. Heidän tietämättään Jeremy, Aelita, Yumi ja Ulrich olivat menneet koululle.

Koska ei ollut kovin myöhä, Odd ja Kata päättivät mennä puistoon odottelemaan että olisi aika mennä takaisin koululle.

Pian Odd sai soiton Aelitalta, joka ihmetteli missä he olivat. Odd kertoi että he tulisivat pian koululle.

Kun he lopulta lähtivät takaisin koululle, Aelita, Ulrich, Jeremy ja Yumi odottivat heitä jo kuumeisesti. He olivat odottaneet heitä monen tunnin ajan ja yrittäneet soittaa monta kertaa, ennen kuin Aelita sai yhteyden. He olivat olleet huolissaan että X.A.N.A oli kaapannut heidät.

Jeremy oli ihmetellyt, miten Meduusa ei ollut kaapannut Kataa, joten hän oli tutkinut asiaa ja saanut selville, että kun Kata oli mennyt Lyokoon, hänen muistiinsa oli koodattu jotain, minkä avulla hän pystyi käskemään hirviöitä. Kaikki muut paitsi Jeremy ja Kata olivat yllättyneitä asiasta, mutta koska oli jo myöhä, he eivät keskustelleet asiat sen enempää, vaan päättivät jatkaa juttuja seuraavana päivänä ja lähtivät kukin omiin huoneisiinsa nukkumaan.

Kata nukahti jälleen kerran nopeasti, mutta ei tällä kertaa nähnyt unia mistään.

©2017 Code Lyoko-kerho - suntuubi.com